Lait & Asetukset
Paikallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö vaikuttaa FläktGroupiin tuotteiden ja ratkaisujen toimittajana. Kehitystyössämme otamme huomioon nykyiset ja tulevat lainsäädännölliset vaatimukset tehden ratkaisuistamme tulevaisuuden kestäviä.
Uusia ratkaisuja F-kaasuasetuksen vaatimusten mukaisesti
EU:n F-kaasuasetus (EU 517/2014) vaikuttaa merkittävästi jäähdytys- ja ilmastointialaan ohjaamalla markkinoita kohti vähäpäästöisempiä HVAC-ratkaisuja. Erityisen tulevaisuuden kestävinä vaihtoehtoina pidetään vesikiertoisia jäähdytysjärjestelmiä, joissa kylmäaineen määrä on pieni, sekä ratkaisuja, joissa käytetään alhaisen GWP-arvon (Global Warming Potential, ilmastonlämmityspotentiaali) kylmäaineita.
EU:n F-kaasuasetus (EU 517/2014) määrittelee vaiheittaisen vähennyksen EU-markkinoille saatettavien fluorattujen kasvihuonekaasujen kokonaismäärälle vuoteen 2030 mennessä. Rajoitukset perustuvat hiilidioksidiekvivalenttiin (CO₂e), joka lasketaan kylmäaineen määrän (kg) ja sen GWP-arvon tulona.
Vuoteen 2030 asetetun kiintiötavoitteen saavuttaminen edellyttää markkinoille tuotavan kylmäainekannan keskimääräisen GWP-arvon merkittävää alentamista. Tämän seurauksena korkean GWP-arvon kylmäaineiden saatavuus on vähentynyt, mikä on nostanut niiden hintoja huomattavasti erityisesti vuoden 2018 ensimmäisen merkittävän kiintiövähennyksen jälkeen. Sen sijaan matalan GWP-arvon kylmäaineet eivät ole samalla tavoin alttiita hintavaihteluille, minkä vuoksi niitä pidetään pitkällä aikavälillä turvallisempana ja kestävämpänä valintana.
F-kaasuasetus ei kuitenkaan kiellä perinteisten kylmäaineiden, kuten R-134a:n (GWP 1430) tai R-410A:n (GWP 2088), käyttöä jäähdyttimissä (chillereissä) tai lämpöpumpuissa. Näitä kylmäaineita käytetään edelleen tietyissä sovelluksissa niiden palamattomuuden vuoksi. Tällaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi vesijäähdytteiset jäähdyttimet, palvelin- ja konesalien tarkkuusjäähdytysyksiköt sekä pienet ilmajäähdytteiset jäähdyttimet ja lämpöpumput, joiden teho on enintään 40 kW ja kylmäainetäyttö hyvin pieni.
Ekosuunnitteludirektiivi (2009/125/EY)
Ekosuunnitteludirektiivi (2009/125/EY) on Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista.
Energiaan liittyvillä tuotteilla on suuri osuus luonnonvarojen ja energian kulutuksessa yhteisössä. Niillä on myös useita muita merkittäviä ympäristövaikutuksia. Monia energiaan liittyviä tuotteita on mahdollista parantaa paremmalla suunnittelulla merkittävästi ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja energiasäästöjen aikaansaamiseksi, mikä lisäksi alentaa yritysten ja loppukäyttäjien kustannuksia. Energiatehokkuuden parantamista, jonka yksi mahdollisuus on sähkön loppukäytön tehostaminen, pidetään merkittävänä tekijänä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa.
- kasvihuonekaasujen vähentäminen
- uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen
- energiatehokkuuden parantaminen
Me FläktGroupilla kehitämme energiatehokkaita tuotteita ja ratkaisuja, joista hyötyvät tilojen käyttäjät ja omistajat sekä yhteinen ympäristömme. Otamme ilolla vastaan tämän kaltaiset hankkeet, ja monet tuotteistamme ovat direktiivin tämänhetkiset ja tulevatkin vaatimukset täyttäviä.
Ekosuunnitteluasetukset (EU) N:o 1253/2014 ja 1254/2014 asuin- ja muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihtokoneille
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemiseksi ilmanvaihtokoneiden ekosuunnitteluvaatimusten osalta Euroopan komissio on laatinut ekosuunnitteluasetuksen 1253/2014 asuin- ja muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihtokoneille sekä asetuksen 1254/2014 energiamerkintää varten.
Nämä asetukset määrittelevät vähimmäisvaatimukset ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton suorituskyvylle sekä puhaltimien energiatehokkuudelle
FläktGroup tukee näitä aloitteita täysimääräisesti, sillä ne ovat täysin linjassa strategiamme kanssa kehittää asuin- ja muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihtokoneita sekä puhaltimia, joiden energiankulutus on alhainen ja jotka täyttävät tai ylittävät lainsäädännön vaatimukset.
FläktGroup on valmistautunut vaatimuksiin kehittämällä uusia tuotteita pyöriviin lämmönsiirtimiin, nestekiertoisiin lämmöntalteenottojärjestelmiin sekä levylämmönsiirtimiin, jotta vähimmäislämpötilahyötysuhdevaatimukset sekä puhaltimien energiankulutukselle asetetut vaatimukset täyttyvät.
Kaikissa lämmöntalteenottotuotteissamme on lämpöohitus (thermal bypass), joka mahdollistaa talteen otetun energian hallinnan. Lisäksi ilmanvaihtokoneidemme puhaltimet ovat erittäin energiatehokkaita ja nopeussäädettyjä. Tämän asetuksen vaatimusten täyttäminen on CE-merkinnän edellytys.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Perfomance of Buildings Directive)
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä säädetään kattavasta ja yhdennetystä lähestymistavasta energian tehokkaan käytön parantamiseksi sekä uusissa että olemassa olevissa rakennuksissa ja sekä asuinrakennuksissa että liikerakennuksissa. EPBD-direktiivin säännökset kattavat lämmöneristykseen, tilojen lämmitykseen ja veden lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen liittyvät energiatarpeet.
EPBD-direktiivin tavoitteena on nopeuttaa olemassa olevien rakennusten peruskorjaustoimia siten, että ne olisi peruskorjattu vuoteen 2050 mennessä sekä tukea kaikkien rakennusten nykyaikaistamista älykkäällä teknologialla ja selvemmällä yhteydellä puhtaaseen liikkuvuuteen. EPBD-direktiivillä on myös tarkoitus luoda vakaa kehys investointipäätöksille ja antaa kuluttajille ja yrityksille mahdollisuus tehdä entistä paremmin tietoon perustuvia valintoja energian ja rahan säästämiseksi.
Ekosuunnitteluasetus (EU) N:o 327/2011 moottorikäyttöisille puhaltimille
Komission asetus (EU) N:o 327/2011 koskee ekosuunnitteluvaatimuksia puhaltimille, joita käytetään sähkömoottoreilla ja joiden ottoteho on 125 W:n ja 500 kW:n välillä.
Asetuksen ensimmäinen vaihe (Tier 1) tuli voimaan 1. tammikuuta 2013. Toinen vaihe (Tier 2), jossa energiatehokkuusvaatimuksia kiristettiin, tuli voimaan 1. tammikuuta 2015. Kolmannen vaiheen (Tier 3) oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 lopulla tai vuoden 2021 alussa.
Asetus määrittelee vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset sen soveltamisalaan kuuluville puhaltimille, jotka saatetaan markkinoille ensimmäistä kertaa. Energiatehokkuusluokitus perustuu sähköiseen ottotehoon, minkä vuoksi siinä huomioidaan sekä puhaltimen että moottorin hyötysuhde.
Kaikkien ensimmäistä kertaa markkinoille saatettavien puhaltimien (yleensä valmistajan toimesta) on täytettävä nämä energiatehokkuusvaatimukset. Vaatimukset eivät vaikuta tuotteiden jälleenmyyntiin esimerkiksi jakelijoiden tai tukkuliikkeiden kautta.
Tämän vuoksi asetuksen vaatimuksia täyttämättömän puhaltimen markkinoille saattaminen on ollut laitonta vuoden 2012 jälkeen.
Puhaltimen energiatehokkuusluokitus on ilmoitettava selkeästi tuotteen tyyppikilvessä ja merkinnöissä, teknisessä dokumentaatiossa sekä valmistajien vapaasti saatavilla olevilla verkkosivuilla asetuksen mukaisesti.
ISO 16890
Ulkoilman pienhiukkaspitoisuuksia on mitattu jo vuosien ajan eri maiden ympäristöviranomaisten ja mittausasemien toimesta. Euroopassa ilmanlaatua seurataan jatkuvasti, ja mittaustulokset tarjoavat ajantasaista tietoa ilman sisältämistä hiukkasista.
Ajantasaisia tietoja hiukkasjakeista PM10 ja PM2.5 julkaistaan ympäristöviranomaisten verkkosivuilla. Lisäksi viranomaiset laativat säännöllisesti analyysejä näiden hiukkasjakeiden pitoisuuksista ja niiden vaikutuksista ilmanlaatuun. Myös PM1-hiukkaset, eli hengitettävissä olevat kaikkein pienimmät hiukkaset, huomioidaan ilmanlaadun arvioinnissa, vaikka niiden mittaaminen ei ole vielä yhtä kattavaa kaikilla alueilla. Koska ilmanlaadun arviointi perustuu näiden hiukkasjakeiden pitoisuuksiin, on luontevaa, että myös ilmanpuhdistukseen tarkoitettujen suodattimien suorituskykyä arvioidaan samoihin hiukkasjakeisiin perustuvilla kriteereillä.