Mitä datakeskusten jäähdytyksessä tapahtuu? 8 tulevaisuuteen vaikuttavaa trendiä

Mitä datakeskusten jäähdytyksessä tapahtuu? 8 tulevaisuuteen vaikuttavaa trendiä

Datakeskuksiin kohdistuu ennennäkemättömiä paineita. Tekoälykuormien nopea kasvu, palvelinkaappien kasvavat tehotiheydet, vastuullisuustavoitteet ja muuttuvat sääntelyvaatimukset pakottavat operaattorit arvioimaan perinteiset jäähdytysratkaisut uudelleen.

Tässä artikkelissa tarkastellaan useiden FläktGroupin datakeskustiimin asiantuntijoiden näkemysten pohjalta alan tämänhetkisiä haasteita, mahdollisuuksia ja nousevia trendejä. Tiimimme vahvuuksia on halu haastaa toistemme näkemyksiä, jakaa eri markkinoilta ja osaamisalueilta saatua kokemusta sekä muodostaa yhteinen näkemys, joka vie koko alaamme eteenpäin.

Jäähdytyksestä on tullut tukitoiminnon sijaan strateginen tekijä, joka vaikuttaa suoraan tekoälyvalmiuteen, käyttöön otettavissa olevaan laskentakapasiteettiin, toimintavarmuuteen ja pitkän aikavälin skaalautuvuuteen.

Keskeiset havainnot:

Tekoäly muuttaa datakeskusympäristöä ennennäkemättömällä vauhdilla. Kasvavat laskentatehot ja palvelinkaappien tehotiheydet, sähkötehon saatavuuteen liittyvät rajoitteet sekä vastuullisuustavoitteet nopeuttavat neste- ja hybridijäähdytyksen, älykkäämmän lämmönhallinnan ja uusien energiatehokkuusratkaisujen käyttöönottoa. Yhdessä nämä trendit tekevät jäähdytyksestä keskeisen tekijän käyttöön otettavissa olevan laskentakapasiteetin, skaalautuvuuden ja pitkän aikavälin menestyksen mahdollistajana.

Nestejäähdytyksestä on tulossa välttämätön ratkaisu tekoälyn kasvattamien palvelinkaappien tehotiheyksien myötä, kun perinteinen pelkkään ilmaan perustuva jäähdytys ei enää sovellu yhtä hyvin korkean suorituskyvyn laskentaympäristöihin.
Hybridijäähdytysratkaisuista on tulossa ensisijainen lähestymistapa, jonka avulla nestejäähdytys voidaan yhdistää olemassa olevaan infrastruktuuriin ilman kallista ja laajamittaista peruskorjausta.
Jäähdytys on nykyään strateginen liiketoiminnan mahdollistaja, joka vaikuttaa suoraan käyttöön otettavissa olevaan laskentakapasiteettiin, tekoälyvalmiuteen, toimintavarmuuteen ja pitkän aikavälin skaalautuvuuteen.
Lämmön talteenotto ja uudelleenkäyttö yleistyvät, kun hukkalämmöstä tehdään arvokas resurssi, joka tukee vastuullisuustavoitteita, sääntelyn vaatimuksia ja mahdollisesti myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Sähkönsyöttö ja jäähdytys on suunniteltava yhdessä, sillä sähkön saatavuus, lämmönhallinta ja infrastruktuurin joustavuus määrittävät yhä vahvemmin datakeskusten kasvupotentiaalia.
Menestys ei riipu ainoastaan teknologiasta. Standardointi, toimitusketjun toimintavarmuus, tuotantokapasiteetti ja projektien toteutusosaaminen ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä tekoälyvalmiin infrastruktuurin toimittamisessa suuressa mittakaavassa.

Tämän blogin sisältö:

Tässä ovat keskeiset trendit, joita seuraamme, ja näkemyksemme siitä, mitä ne voivat tarkoittaa datakeskusten suunnittelun ja käytön tulevaisuudelle.

1. Nestejäähdytyksestä ei enää voida tinkiä

Tekoälypalvelinten tehotiheydet ylittävät nykyisin säännöllisesti 80–100 kW:n tason palvelinkaappia kohden, ja kaikkein suurimman tehotiheyden ratkaisuissa tämä taso on jo selvästi ylittymässä. Näillä kuormitustasoilla nestejäähdytyksestä on nopeasti tulossa välttämättömyys eikä enää vaihtoehtoinen ratkaisu.

Muutoksen nopeutta pohtiva FläktGroupin Business Development Director Mohamed Ashok toteaa: ”Haasteena on se, kuinka nopeasti siruteknologia kehittyy ja kuinka vaikeaa on pysyä mukana muuttuvissa tehon ja jäähdytyksen vaatimuksissa.” Hän jatkaa: ”Jos kohde on suunniteltu ja rakennettu 20 MW:n teholle ja sitä vastaavalle jäähdytyskapasiteetille, uusien sirujen tullessa markkinoille saman laitoksen pitäisi pystyä vastaamaan jo noin 50 MW:n tarpeeseen.”

Laskentatehon tehotiheyden nopea kasvu vauhdittaa siirtymistä nestejäähdytysratkaisuihin, kun operaattorit pyrkivät varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin ja tukemaan seuraavan sukupolven tekoälykuormia.

2. Hybridijäähdytys on uusi standardi

Olemassa olevan infrastruktuurin täydellinen muuttaminen ilmajäähdytyksestä nestejäähdytykseen ei aina ole käytännössä mahdollista. Tämän seurauksena hybridijäähdytysratkaisuista on tulossa datakeskuksissa yhä yleisempi tapa tukea tekoälykuormia.

Hybridijäähdytysympäristöistä on tulossa monille datakeskuksille ensisijainen ratkaisu niiden mukautuessa tekoälyn vaatimuksiin. Sen sijaan, että operaattorit toteuttaisivat monimutkaisen ja kalliin koko laitoksen kattavan peruskorjauksen, he etsivät tapoja varmistaa olemassa olevan infrastruktuurin käyttökelpoisuus myös tulevaisuudessa.

Kuten Mohamed korostaa, siruteknologian nopea kehitys vaikeuttaa jatkuvasti muuttuvien teho- ja jäähdytysvaatimusten ennakointia. Tämä vahvistaa joustavien ja skaalautuvien jäähdytysratkaisujen tarvetta. Operaattoreihin kohdistuu kasvava paine suunnitella datakeskuksia, jotka pystyvät mukautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Kuten Mohamed toteaa, tämä haaste ”tarkoittaa sitä, että datakeskukset on suunniteltava tulevaisuuden tarpeet huomioiden, mikä on fyysisesti erittäin haastavaa.”

3. Tekoälyn lämpökuormat muuttavat jäähdytyksen pelisääntöjä

Jäähdytysjärjestelmistä tulee merkittävästi älykkäämpiä tekoälykuormien aiheuttaessa suurempaa vaihtelua tehonkulutuksessa ja lämpökuormassa. IT-kuormien jatkuva seuranta, älykkäämpi kuormien jakaminen sekä jäähdytystehon ja asetusarvojen automaattinen säätäminen ovat nyt olennaisia tehokkuuden ylläpitämiseksi, energiahukan vähentämiseksi ja paikan päällä tarvittavien toimenpiteiden minimoimiseksi..

FläktGroupin Business Development Director Jonas Caino toteaa: ”Operaattorit pyrkivät löytämään ratkaisuja siihen, miten kasvavia tehotiheyksiä voidaan tukea tinkimättä toimintavarmuudesta, miten ilma- ja nestejäähdytys voidaan yhdistää tehokkaasti ja miten tänään tehtävillä päätöksillä voidaan varmistaa, etteivät ne rajoita mahdollisuuksia kehitykseen viiden tai kymmenen vuoden päästä.”

Tämän tasoinen mukautuvuus edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Jäähdytysteknologioiden, ohjausten, kuormanhallinnan ja operatiivisen strategian on toimittava yhdessä yhtenä kokonaisuutena. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on tässä olennaista. Näin voidaan huomioida sekä nykyiset tarpeet että tulevaisuuden kasvusuunnitelmat ja suunnitella ratkaisuja, jotka toimivat tehokkaasti koko datakeskuksen elinkaaren ajan.

4. Hukkalämmöstä resurssiksi: lämmön uudelleenkäytön nousu tekoälyinfrastruktuurissa

ESG-tavoitteet ja rakennus- ja ympäristölupiin liittyvät vaatimukset ohjaavat datakeskuksia yhä useammin osaksi lämmön talteenoton ja uudelleenkäytön infrastruktuuria. Tekoälyn yleistyessä jäähdytysjärjestelmät toimivat korkeammissa lämpötiloissa, mikä tekee hukkalämmön talteenotosta ja hyödyntämisestä entistä kiinnostavampaa sekä taloudellisesta että ympäristön näkökulmasta.

Kyse on laajemmasta alan muutoksesta, jossa lämpö nähdään yhä useammin strategisena resurssina eikä pelkkänä sivutuotteena. Kuten Mohamed toteaa, ”oma Jonas Cainomme piti oivaltavan esityksen lämmöstä strategisena tekijänä – ei vain ongelmana, joka pitää ratkaista”. Jonas vahvistaa näkemyksen toteamalla, että jäähdytys vaikuttaa nykyään samanaikaisesti ”pääomainvestointeihin, toimintavarmuuteen, vastuullisuustavoitteisiin ja tekoälyvalmiuteen”.

Esimerkki lämmön uudelleenkäytöstä on Stockholm Datapark -aloite, jossa datakeskuksia sijoitetaan kaupunkiympäristöön ja niiden tuottamaa ylimääräistä lämpöä hyödynnetään kaupungin kaukolämpöverkossa. Lämmön talteenotto onkin kehittymässä vastuullisuushankkeesta kaupalliseksi energiamarkkinaksi, jossa hukkalämmöstä tulee hyödynnettävä ja mahdollisesti kaupallistettava resurssi.

5. Sähkön ja jäähdytyksen yhteissuunnittelu: suunnitteluratkaisusta strategiseksi välttämättömyydeksi

Sähkön saatavuuden aikatauluilla on nykyisin suurempi merkitys kuin verkkoyhteyksillä datakeskuksen sijaintia valittaessa. Samalla jäähdytysjärjestelmän suunnittelu kytkeytyy kokonaisvaltaiseen datakeskussuunnitteluun huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa

Jonas kertoo: ”Sähkö on edelleen keskeinen puheenaihe, mutta yhä suurempi osa keskustelusta käsitteli lämmönhallintaa strategisena eikä pelkästään teknisenä kysymyksenä. Yhä paremmin ymmärretään, että jäähdytys ei enää vain tue IT-infrastruktuuria. Jäähdytys määrittää yhä useammin sen, kuinka paljon laskentakapasiteettia datakeskukseen voidaan alun perin asentaa.”

Tämä korostaa sähkön ja jäähdytyksen yhteissuunnittelun kasvavaa merkitystä. Tavoitteena on maksimoida käyttöön otettavissa oleva laskentakapasiteetti ja samalla varmistaa toimintavarmuus, energiatehokkuus ja tulevaisuuden joustavuus.

6. PUE-luvun yli: uudet tehokkuusmittarit määrittävät tekoälyvalmiita datakeskuksia

Tehokkuuden mittaaminen on siirtymässä PUE-luvun (Power Usage Effectiveness, energiatehokkuuden suhdeluku) tuolle puolen, ja huomio kiinnittyy yhä enemmän sähkön ja laskentakapasiteetin väliseen suhteeseen. Perinteiset mittarit eivät enää yksin riitä kuvaamaan kokonaisuutta.

Teknisesti tehokas laitos ei välttämättä ole tuottava, jos käytettävissä olevaa sähköä ja jäähdytyskapasiteettia ei voida muuttaa tehokkaasti käyttöön otettavaksi laskentakapasiteetiksi. Kuten Jonas toteaa: ”Asennettu jäähdytyskapasiteetti ei tarkoita käyttöön otettavissa olevaa laskentakapasiteettia.” Tämä ero on yhä tärkeämpi, kun operaattorit pyrkivät maksimoimaan jokaisen käytettävissä olevan megawatin arvon.

Uudet suorituskykymittarit huomioivat muun muassa sähkön ja laskentatehon välisen tehokkuuden, jäähdytyskapasiteetin hyödyntämisen, hiilivaikutukset ja kokonaisoperatiivisen tehokkuuden. Tekoälyinfrastruktuurin kehittyessä operaattoreita arvioidaan yhä enemmän paitsi sen perusteella, kuinka vähän energiaa hukataan, myös sen mukaan, kuinka tehokkaasti käytettävissä oleva sähkö muutetaan liiketoiminta-arvoksi ja laskentatehoksi.

EU:n sääntely on merkittävä tekijä vastuullisuusraportoinnin laajenemisessa.Energiatehokkuusdirektiivin (Energy Efficiency Directive, EED) mukaisesti suurten datakeskusoperaattoreiden on raportoitava muun muassa energiankäytön tehokkuudesta, uusiutuvan energian käytöstä, vedenkulutuksesta ja hukkalämmön talteenotosta. Tämän seurauksena huomio kiinnittyy yhä enemmän läpinäkyvyyteen ja ympäristövaikutusten mittareihin, jotka ulottuvat perinteisiä PUE-mittareita laajemmalle.

Yksinkertaistettuna: ala on siirtymässä laitoksen yleiskustannuksiin perustuvasta tehokkuuden mittaamisesta koko järjestelmän tehokkuuden arviointiin – sähköverkkoon liittymisestä aina käyttöön otettuun laskentakapasiteettiin asti. Tämä on merkittävä muutos myös jäähdytysteknologioiden kannalta, ja kysyntään vastaamisessa nopeus on ratkaisevaa

7. Standardoinnista tulee strateginen mahdollistaja

Tekoälyinfrastruktuurin skaalautuessa maailmanlaajuisesti operaattorit siirtyvät yhä enemmän standardoituihin viitemalleihin ja toistettaviin suunnitteluratkaisuihin.

Sen sijaan, että jokaiselle toteutukselle kehitettäisiin täysin yksilöllinen jäähdytysratkaisu, monet operaattorit ottavat käyttöön standardoituja arkkitehtuureja, joita voidaan hyödyntää useilla kampuksilla ja eri alueilla. Standardointi vähentää suunnittelun monimutkaisuutta, lyhentää toimitusaikoja, yksinkertaistaa käyttöönottoa ja parantaa toiminnan yhdenmukaisuutta pitkällä aikavälillä. Tekoälyinfrastruktuurin luotettavassa ja skaalautuvassa toteuttamisessa standardoinnista onkin tulossa yhtä tärkeä tekijä kuin innovaatioista.

8. Toimitusketjun toimintavarmuus, tuotantoverkosto ja projektien toteutus korostuvat

Se, kuinka nopeasti datakeskuksia voidaan rakentaa ja skaalata eri maantieteellisillä alueilla ennakoitavilla ja luotettavilla kustannuksilla, on yhä tärkeämpää – aivan kuten itse jäähdytysteknologia.

FläktGroupin Director Data Centre Global Accounts Execution Michelle Meeder sanoo: ”Datakeskusten toimitukset ovat valtavan paineen alla. Tekoälyn kasvattamat tehotiheydet, järjestelmien lisääntyvä monimutkaisuus, tiukentuvat aikataulut ja työvoimapula kasaantuvat kaikki samanaikaisesti. Paineen kasvaessa pienetkin poikkeamat toimitusketjun alkupäässä aiheuttavat paljon suurempia riskejä myöhemmissä vaiheissa. Virheetön toteutus on kriittisen tärkeää. Toimintavarmuutta ei voida jättää projektin loppuvaiheeseen, vaan se on rakennettava mukaan jo aikaisemmissa vaiheissa.”

Tekoälyyn liittyvän kysynnän kasvaessa operaattorit painottavat yhä enemmän kumppaneita, jotka pystyvät tarjoamaan innovatiivisten jäähdytysratkaisujen lisäksi tuotantokapasiteettia, toimitusketjun toimintavarmuutta ja projektien toteutusosaamista, joita tarvitaan nopean käyttöönoton ja pitkän aikavälin kasvun tukemiseen.

Kuten Mohamed toteaa: ”Asiakkaat etsivät elinkaarikumppaneita, jotka pystyvät vastaamaan markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin ja auttamaan kokonaisratkaisujen toimittamisessa.”

Datakeskusala on siirtymässä uuteen aikakauteen, jossa jäähdytys ei ole enää vain tukijärjestelmä vaan strateginen mahdollistaja tekoälyn kasvulle. Nestejäähdytyksestä ja hybridijäähdytysratkaisuista lämmön uudelleenkäyttöön, yhteissuunnitteluun ja uusiin tehokkuusmittareihin – operaattoreita haastetaan arvioimaan uudelleen, miten infrastruktuuria suunnitellaan, toimitetaan ja skaalataan. Menestyvät organisaatiot ovat niitä, jotka yhdistävät innovaatiot ja vahvan toteutusosaamisen varmistaen, että tämän päivän päätökset tukevat huomisen tarpeita.

Miten FläktGroup auttaa asiakkaita vastaamaan näihin muutoksiin

FläktGroupilla olemme ylpeitä voidessamme tukea asiakkaitamme datakeskuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa – ensimmäisestä käyttöönotosta aina suurten hyperscale- ja tekoälyinfrastruktuurien laajentamiseen asti. Globaali tiimimme on ollut keskeisessä roolissa joidenkin maailman suurimpien hyperscale-datakeskusprojektien toteuttamisessa ja hallinnoinnissa. Yhdistämme vahvan teknisen osaamisen, kurinalaisen projektien toteutuksen ja käytännönläheisen tuen, jotta asiakkaamme voivat saavuttaa kasvutavoitteensa.

Oman, yli 20 maassa toimivan ja korkeasti koulutetuista FläktGroupin huoltoinsinööreistä koostuvan verkostomme ansiosta pystymme tarjoamaan nopeaa paikallista tukea siellä, missä asiakkaamme toimivat. Näin varmistamme kriittisen infrastruktuurin luotettavuuden, jatkuvuuden ja suorituskyvyn koko sen elinkaaren ajan.

Projektien toimitusten lisäksi olemme aktiivisesti mukana globaalissa datakeskusalan yhteisössä. Asiantuntijamme osallistuvat säännöllisesti alan johtaviin tapahtumiin puhujina, asiantuntijoina ja eksklusiivisten VIP-tilaisuuksien järjestäjinä keskeisissä datakeskuskeskittymissä ympäri maailmaa. Nämä tapahtumat tarjoavat foorumin merkitykselliselle keskustelulle, tiedon jakamiselle ja yhteistyölle alan tulevaisuutta muovaavien haasteiden ja mahdollisuuksien parissa.

Datakeskusten jäähdytysratkaisut

Näkökulmia datakeskustapahtumasta

Tavoitteista onnistuneeseen toteutukseen - VIP-datakeskustapahtumamme teemalla ”Onko aika lopettaa tuotteista puhuminen?” kokosi yhteen konsultteja, loppukäyttäjiä ja alan asiantuntijoita keskustelemaan toimialan keskeisistä kysymyksistä, kuten siitä, miten alan kasvavat tavoitteet voidaan muuttaa onnistuneiksi projekteiksi.

FläktGroupin toimitusjohtaja Dave Dorney avasi tapahtuman nostamalla esiin kasvavan kuilun alan tavoitteiden ja toteutuskyvyn välillä. Michelle Meeder puolestaan jakoi käytännön näkemyksiä toimintavarmuuden rakentamisesta ja toimitusten yhdenmukaisuuden varmistamisesta yhä monimutkaisemmissa projektiympäristöissä.

Yksi tapahtuman kohokohdista oli Jonas Cainon moderoima asiantuntijapaneeli, jossa tarkasteltiin alan tämänhetkisiä keskeisiä kysymyksiä.

Keskustelu toi esiin arvokkaita näkemyksiä koko datakeskusekosysteemistä ja vahvisti yhteistyön, vastuullisuuden ja erinomaisen toteutusosaamisen merkitystä kriittisen infrastruktuurin toimittamisessa suuressa mittakaavassa.

22 Horizon Data Centre Event, UK, June 2026

Ratkaisut FläktGroupilta

FLÄKTGROUP SERVICE (ELINKAARIPALVELUT)

LÄHETÄ VARAOSAKYSELY

Tietoa meistä

Mitä datakeskusten jäähdytyksessä tapahtuu? 8 tulevaisuuteen vaikuttavaa trendiä

Keskeiset havainnot:

Tämän blogin sisältö:

Miten FläktGroup auttaa asiakkaita vastaamaan näihin muutoksiin

Näkökulmia datakeskustapahtumasta

FläktGroup Finland Oy (Turku)

LÄHETÄ VARAOSAKYSELY

Mitä datakeskusten jäähdytyksessä tapahtuu? 8 tulevaisuuteen vaikuttavaa trendiä

Mitä datakeskusten jäähdytyksessä tapahtuu? 8 tulevaisuuteen vaikuttavaa trendiä

Keskeiset havainnot:

Tämän blogin sisältö:

Miten FläktGroup auttaa asiakkaita vastaamaan näihin muutoksiin

Näkökulmia datakeskustapahtumasta

Ota yhteyttä datakeskusasiantuntijaamme