Sääntely, lainsäädäntö ja vaatimustenmukaisuus

• EU:n Ecodesign-direktiivistä ESPR-asetukseen: ilmanvaihto- ja jäähdytystuotteiden sääntelyn kehitys ja tulevat vaatimukset
• EPBD (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi)
• F-kaasut: Ilmanvaihdon valmistautuminen matalan GWP-arvon tulevaisuuteen
• PFAS: Ikuisuuskemikaalien riskien ymmärtäminen

EU:n Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY muodostaa kehyksen energiaan liittyvien tuotteiden (ErP) ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten asettamiselle tuoteryhmäkohtaisissa ErP-säädöksissä. Ekosuunnittelun tavoitteena on säädellä merkittävästi energiaa kuluttavia tuotteita siten, että vähemmän tehokkaat teknologiat poistuvat markkinoilta vaiheittain.

Tämä kannustaa toimialaa kehittämään entistä energiatehokkaampia tuotteita, jolloin kuluttajille on tarjolla yhä tehokkaampia vaihtoehtoja. Vuodesta 2009 lähtien tämän kehyksen puitteissa on annettu useita ErP-säädöksiä, jotka kattavat kaikkea kuluttajatuotteista – kuten lampuista ja pölynimureista – kaupallisiin tuotteisiin, kuten lämpöpumppuihin, jäähdyttimiin ja ilmankäsittelykoneisiin.

Ecodesign-direktiivi korvataan Ecodesign for Sustainable Products Regulation (ESPR) -asetuksella (asetus (EU) 2024/1781), joka laajentaa soveltamisalan lähes kaikkiin fyysisiin tuotteisiin ja tuo mukaan laajempia vastuullisuutta koskevia vaatimuksia, kuten digitaalisen tuotepassin. Uusia tuotekohtaisia asetuksia odotetaan vuodesta 2026 alkaen, kun taas nykyiset ErP-säädökset pysyvät voimassa siihen asti, kunnes niitä tarkistetaan tai ne korvataan uusilla.

Esimerkkejä ilmanvaihto- ja jäähdytysalan sääntelystä:

• Moottorikäyttöisiä puhaltimia koskeva asetus (EU) 2024/1834 – uusi säädös, joka tulee voimaan kesällä 2026
• Tilalämmittimiä koskeva asetus (EU) N:o 813/2013 – sisältää lämpöpumput. Seuraavan version luonnos julkaistiin joulukuussa 2025. Vaatimukset tiukentuvat.
• Jäähdytystuotteita koskeva asetus (EU) 2016/2281 – sisältää jäähdyttimet. EU valmistelee asetuksen seuraavaa versiota. Soveltamisalaa on ehdotettu laajennettavaksi esimerkiksi CRAC-yksiköihin.
• Ilmanvaihtokoneita koskeva asetus (EU) N:o 1253/2014 – merkityksellinen ilmankäsittelykoneiden kannalta. Seuraavan tarkistuksen luonnos julkaistiin keväällä 2025. Uuden version odotetaan valmistuvan vuoden 2026 lopulla, ja siihen on suunniteltu kahden vuoden siirtymäaikaa (uusien vaatimusten odotetaan tulevan voimaan vuoden 2028 lopulla)

EPBD-direktiivin uudistettu versio, direktiivi (EU) 2024/1275, vahvistaa EU:n lainsäädäntökehystä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Sen pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa erittäin energiatehokas ja hiilestä irtautunut rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä.

Uusien rakennusten on oltava päästöttömiä rakennuksia: julkisyhteisöjen omistamien rakennusten osalta vuodesta 2028 ja kaikkien uusien rakennusten osalta vuodesta 2030 alkaen. Olemassa olevien rakennusten osalta direktiivissä keskitytään erityisesti energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten parantamiseen. Muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuuden on oltava kansallisesti määritellyn heikoimman 16 prosentin raja-arvon yläpuolella vuoteen 2030 mennessä ja heikoimman 26 prosentin raja-arvon yläpuolella vuoteen 2033 mennessä.

Uudistettu direktiivi korostaa myös sisäympäristön laadun, rakennusten teknisten järjestelmien sekä automaation, seurannan ja ohjauksen merkitystä. FläktGroupin ratkaisut, kuten tarpeenmukainen ilmanvaihto IMS-peltien ja PI-palkkien avulla, anturit, huonesäätimet, energiatehokkaat lämmöntalteenotolla varustetut ilmankäsittelykoneet, FläktEdge sekä Building Automation and Control Systems (BACS) -yhteensopivuus, tukevat energiatehokkaiden, terveellisten ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävien rakennusten toteuttamista.

Vaatimukset toimeenpannaan kansallisella lainsäädännöllä, joten yksityiskohdat vaihtelevat maittain.

Haluatko tietää lisää rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä? Lue artikkelimme:

Uudistettu EU:n F-kaasuasetus (2024/573) nopeuttaa korkean GWP-arvon kylmäaineiden käytön asteittaista vähentämistä, ja niiden käytöstä on tarkoitus luopua kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Tiukentuvat raja-arvot ja tulevat kiellot vauhdittavat siirtymää kohti matalamman GWP-arvon vaihtoehtoja, mikä edellyttää usein uusia lähestymistapoja turvallisuuteen, järjestelmäsuunnitteluun ja kylmäaineiden valintaan.

Nykyisiä järjestelmiä voidaan edelleen huoltaa ja käyttää, mutta FläktGroupin kaltaiset valmistajat kehittävät jo seuraavan sukupolven ratkaisuja tulevien vaatimusten täyttämiseksi. Tavoitteena on tasapainottaa energiatehokkuus, turvallisuus ja vastuullisuus.

Haluatko tietää lisää F-kaasudirektiivistä? Lue artikkelimme:

PFAS-yhdisteet, joita kutsutaan myös ”ikuisuuskemikaaleiksi”, ovat laaja ja monimutkainen joukko ihmisen valmistamia synteettisiä kemikaaleja, joita on käytetty kuluttaja- ja teollisuustuotteissa 1950-luvulta lähtien.

PFAS-yhdisteiden hyödylliset ominaisuudet tarkoittavat samalla sitä, etteivät ne hajoa helposti ympäristössä. Ne voivat säilyä maaperässä ja vedessä tuhansia vuosia sekä kertyä ajan myötä ihmisten ja eläinten elimistöön. Altistuminen tietyille PFAS-yhdisteille on yhdistetty useisiin terveyshaittoihin, kuten tiettyjen syöpien kohonneeseen riskiin, immuunijärjestelmän heikentyneeseen toimintaan sekä kilpirauhasen toimintaan ja imeväisten kehitykseen

PFAS-yhdisteitä koskevan sääntelyn tiukentuessa maailmanlaajuisesti niiden vaikutusten ymmärtäminen on yhä tärkeämpää myös ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien kannalta. Raporttimme, Environmental Impacts, Regulatory Trends and the Role of PFAS-Free Refrigerants in HVAC, tarjoaa katsauksen PFAS-yhdisteisiin liittyviin ympäristö- ja terveyshuoliin, kehittyvään sääntelyyn sekä siihen, miten PFAS-vapaat kylmäaineratkaisut, kuten R32, voivat tukea vastuullisempaa ja tulevaisuuden vaatimukset huomioivaa lähestymistapaa jäähdytysjärjestelmien suunnitteluun.