Miksi ilmanvaihto pyörii täydellä teholla, kun vain osa rakennuksesta on käytössä?
Ilmastonmuutoksen ja tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten, kuten EPBD:n, myötä ilmanvaihdon suunnittelu siirtyy yhä enemmän perinteisistä vakioilmavirtajärjestelmistä (CAV) kohti muuttuvan ilmavirran järjestelmiä (VAV) ja tarpeenmukaista ilmanvaihtoa (DCV).
Vaikka VAV-järjestelmät tarjoavat huomattavan energiansäästöpotentiaalin, suunnittelijat ja sijoittajat saattavat epäröidä niiden valintaa. Yleisimmät huolenaiheet ovat:
- Korkeampi alkuinvestointi
- Monimutkaisempi suunnittelu
VAV-järjestelmän alkuinvestointi voi olla 20–30 % suurempi kuin CAV-järjestelmän, mutta tämä lisäkustannus kompensoituu tyypillisesti ajan myötä alhaisemmilla käyttökustannuksilla. Takaisinmaksuaika vaihtelee tyypillisesti 4–10 vuoden välillä riippuen esimerkiksi rakennustyypistä, suunnittelun monimutkaisuudesta ja energiakustannuksista [4].
Korkeammat kustannukset johtuvat pääosin seuraavista tekijöistä:
- järjestelmän lisäkomponenteista
- kehittyneemmistä ohjausjärjestelmistä
- osastointi
Tuloilman VAV-vyöhykkeiden käyttöönotto voi lisätä poistoilmakanaviin tarvittavien komponenttien määrää ilmanvaihdon tasapainon ylläpitämiseksi (tuloilma = poistoilma). Koska ilmavirran asetusarvot voivat kussakin tuloilman vyöhykkeessä muuttua dynaamisesti tarpeen mukaan, yksinkertaisin tapa säilyttää ilmanvaihdon tasapaino on varata jokaista tuloilman osastoa kohti oma poistoilman ilmamääräsäädin.

Jos rakennuksen käyttötarkoitus sen sallii, poistoilma voidaan keskittää käytäville. Tämä ratkaisu yksinkertaistaa ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelua ja pienentää alkuvaiheen investointeja ilmamääräsäätimiin, ilmankäsittelykoneisiin ja kanavointeihin.

Nykyaikaiset, monimuotoiset rakennusratkaisut voivat kuitenkin tehdä ilmanvaihdon tasapainotuksesta hankalaa – tai jopa mahdotonta – ilman kehittynyttä rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmää (BACS). Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ilmanvaihtoalue sisältää useita tulo- ja/tai poistohaaroja tai kun väliseinät jakavat alueen pienempiin vyöhykkeisiin, kuten alla olevassa esimerkissä.

Tällaisissa kohteissa ilmanvaihdon tasapainotus voi olla aikaa vievää ja kallista. Suunnittelijat ja asentajat kohtaavat usein haasteita käyttöönoton nopeudessa, järjestelmän joustavuudessa ja yhteensopivuudessa rakennusautomaation kanssa.
Juuri näissä tilanteissa älykkäämpi ratkaisu tuo todellista eroa.
FläktEdge – älykäs ratkaisu ilmanvaihdon ohjaukseen
FläktEdge tarjoaa tehokkaan ja joustavan tavan hallita ilmanvaihtoa myös monimuotoisissa rakennuksissa:
- Yksinkertainen suunnittelu keskitettyjen poistoilman ilmamääräsäätimien avulla
- Esikonfiguroidut FläktGroupin VAV-komponentit – jopa 10 kertaa nopeampi käyttöönotto verrattuna perinteisiin BACS-ratkaisuihin
- Pilvipohjainen käyttöliittymä ja hälytyshallinta
- Joustavuus rakennuksen mahdollisia tilamuutoksia varten
Ilmanvaihdon tasapainotus on vakiotoiminto kaikissa FläktEdge-järjestelmän tasoissa. Olipa FläktEdge käytössäsi pienenä rakennusautomaatiojärjestelmänä (mini-BMS) tai integroituna kolmannen osapuolen BMS-järjestelmään, sen avulla voidaan yksinkertaistaa suunnittelua ja lyhentää käyttöönottoaikaa merkittävästi.

Lue lisää FläktEdgestä täältä
Täytä alla oleva lomake ja varaa esittelyaika – kuulet miten FläktEdge voi yksinkertaistaa ilmanvaihtosuunnittelua ja parantaa energiatehokkuutta rakennuksessasi.
- https://hsph.harvard.edu/news/post-pandemic-an-increasing-focus-on-indoor-air-quality/
- https://www.iea.org/energy-system/buildings
- Energy Information Administration (EIA) - Commercial Buildings Energy Consumption Survey (CBECS), Environmental Protection Agency (EPA), ASHRAE
- ılmaz, T. (2006). Life-cycle cost analysis for constant-air-volume and variable-air-volume air-conditioning systems. Applied Energy.
DOI: 10.1016/j.apenergy.2005.06.002