- FläktGroup Finland
- Referenssejä
- Kolmiosairaala Helsinki
ECONET – HYVIÄ KOKEMUKSIA SAIRAALAKOHTEISTA
Rakennusten ilmankäsittelyjärjestelmiin kohdistuu entistä tiukempia vaatimuksia: energiankäyttöä on tehostettava, ja samaan aikaan tulisi huolehtia hyvästä ja turvallisesta sisäympäristöstä. Sairaaloissa nämä vaatimukset ovat poikkeuksellisen haastavia, niinpä koko ajan haetaan ratkaisuja, jossa ilmaa ja energiaa siirretään vain kulloinkin tarvittava määrä, ja samaan aikaan sekä olosuhteet että ilmavirrat hallitaan ajallisesti ja paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Edistyksellinen tekniikka ja tarpeenmukaisuus ovat päivän avainsanoja. Tuotteita on jatkuvasti kehitettävä.
KOLMIOSAIRAALA MEILAHDESSA – TOIMINUT MOITTEETTOMASTI YLI VIISI VUOTTA TAKUULLA
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä (HUS) on hoidossaan noin miljoonan bruttoneliömetrin kiinteistökanta. Meilahden alue on jo varsin täyteen rakennettu, mutta edelleen sinne rakennetaan uutta ja korjataan vanhaa kiinteistökantaa – tämä asettaa erityisiä vaatimuksia paitsi itse rakentamiselle myös mm. työmaiden liikennejärjestelyille ja koko logistiikalle: varastointitilaa ei juurikaan ole, toimitukset on ajoitettava ja ohjattava täsmälleen oikein ja oikea-aikaisesti.
Kolmiosairaala valmistui keväällä 2010. Sairaalassa on seitsemän kerrosta, pinta-ala yhteensä 26000 bruttoneliömetriä, erikoisuutena katolle rakennettu helikopterikenttä sekä yhteiset aulatilat viereisen Tornisairaalan kanssa. Se oli monessa mielessä pilottikohde, tavallaan myös Econet-lämmöntalteenottotekniikalle, jota HUS:n kiinteistöissä toteutettiin ensimmäisen kerran juuri Kolmiosairaalassa. Kohde oli sikäli poikkeuksellinen, että laitetoimittaja Fläkt Woods Oy myös urakoi ilmankäsittelykoneiden asennuksen. Lisäksi järjestelmille annettiin kaikilta osin viiden vuoden takuu.

Sairaalan ilmankäsittelyjärjestelmät koneineen kilpailutettiin elinkaaritaloudellisilla perusteilla siten, että investointikustannusten lisäksi arvioitiin kymmenen vuoden käyttö- ja energiakustannukset. Econet- lämmöntalteenottojärjestelmä (pitkälle kehitetty nestekiertoinen lämmöntalteenotto) tuli toteutusvaihtoehtona mukaan vasta tarjousvaiheessa. Rakentamisen jälkeen, vuonna 2012, laadittiin kohteen sen aikuisia kokemuksia hyödyntäen elinkaarimalli diplomityönä Aalto-yliopistolle.
Nyt kohteesta on valmistunut viiden käyttövuoden jälkeen takuutarkastuksen tuloksena seurantaraportti, jonka antamaa tietoa on tarkoitus hyödyntää niin Kolmiosairaalan tekniikan ylläpidossa, vastaavien kohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa kuin Econet-järjestelmän ja sen komponenttien edelleen kehittämisessä.
Asiantuntija, DI Aila Puusaari oli edellisen työnantajansa palveluksessa mukana suunnittelemassa kohteen LVI-järjestelmiä, ja arvioi Econet-järjestelmän toimintaa seurantapalautteiden valossa. Järjestelmän toiminnan seurannassa mittarointeineen oli omat haasteensa: oikeiden seurantajaksojen löytäminen, jäähdytyksen lisääminen potilastiloihin vuonna 2011 ja kesäajan mittausten toteutus. Seurannassa kuitenkin pystyttiin toteamaan järjestelmän toimivan kaikilta osin suunnitellulla tavalla. Tarkempia mittauksia tehtiin vuonna 2013, seurantaraportin mukaan koneet ovat toimineet odotetulla tavalla, ilmavirrat pysyneet kohdallaan ja hyötysuhteet täyttäneet asetetut tavoitteet.
Kohteen 5-vuotistarkastuksessa todettiin uudelleen, että Econet-järjestelmät ovat toimineet hyvin ja myös energiatavoitteet ovat toteutuneet. Lämmön talteenoton hyötysuhde tuloilmapuolella on pysynyt suunnitelman mukaisella 50% tasolla, mikä ilmavirtasuhteella 1,4 ja rakentamisajan konetekniikalla oli juuri saavutettavissa. Uudemmissa Econet Premium – koneissahan päästään ilmavirtasuhteella 1:1 jopa 75-80% hyötysuhteisiin.
Ilmankäsittelyn elinkaarikustannuksista investointien osuus on vain noin 10%, huollon ja kunnossapidon noin 5% - eli valtaosa elinkaarikustannuksista aiheutuu järjestelmän energiakustannuksista, joihin myös järjestelmän oikealla suunnittelulla, toteutuksella, käyttöönotolla ja kunnossapidolla on toki merkittävä vaikutus. Elinkaariajattelun keskeinen etu onkin tarkastelun kokonaisvaltaisuus sekä toteuttajien ja käyttäjien sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin. Eli mitään ei jätetä sattuman tai epämääräisten muistikuvien varaan. Jo hankkeen alkuvaiheessa on määriteltävä järjestelmien tavoitteet tarkkaan ja konkreettisesti, jotta vältetään tuijottamasta yksinomaan investointikustannuksiin ja päätymästä hankintahinnaltaan halvimpaan, mutta mahdollisesti energiakustannuksiltaan kalliimpaan ratkaisuun.
--- Teksti: Jorma Railio (Julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä Helmikuu 2017) ----